Kunnallishallinnonkin on välillä syytä pohtii syntyjä syviä, vaikka hahmottelemalla strategisia linjauksia. Siksi on harmillista, että Rautjärvellä mahdollisuudet tulokselliseen työskentelyyn on vaarannettu heti alkuunsa syrjäyttämällä yksi strategiatyön keskeinen kulmakivi, luonto, melkein kokonaan. Luontoa pidetään Rautjärven kuntastrategiassa jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, taustana, johon ei kannata kiinnittää huomiota. Sen myötä aikamme suuret haasteet, erityisesti maailmanlaajuinen, ihmisen kannalta hyvin haitallinen ympäristömuutos jätetään huomiotta. Muutenkin strategian tekijän näyttävät jumittuneen menneeseen maailmaan ja nukkuneen Ruususen unta, jonne maailman myllerrys ja monenlaisten rakenteiden rusahtelu niiden murtuessa ei ole kantautunut. Siksi strategiasta tehdään alkuunsa ”toteutumattomien toiveiden tynnyri”. Ongelmat eivät poistu sillä että katsotaan sivuun. Niitä voidaan ehkä jotenkin ratkoa jos niitä tarkastellaan perinpohjaisesti, otetaan ne vakavasti ja suunnitellaan toimintaa niin, että haitallisia seuraamuksia voidaan lievittää.
Julkisuudessa puhutaan melkein pelkästään ilmastonmuutoksesta, mutta kyse on paljon laajemmasta prosessista. Ilmastonmuutoksen lisäksi siihen kuuluu meneillään oleva maailmanhistorian kuudes sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden räjähdysmäinen väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen, kasvuvoimaisen maan vähenemisen rakentamisen ja pilaantumisen seurauksena ja monia muita merkitykseltään vähäisempiä muutoksia. Ne kaikki kytkeytyvät monimutkaisilla tavoilla toisiinsa ja vaikuttavat yhdessä ihmisten elämään myös paikallisesti. Siksi luonto ja sen muutokset on otettava huomioon myös kuntastrategioissa -varsinkin kun kuntaorganisaatiot vaikuttavat elinympäristöön valitettavasti usein negatiivisesti. On pakko yhtyä Syken professorin Jyri Seppälän HS:en Vieraskynäpalstalla 21.7.2009 tekemään huomioon:”Kunnat tekevät yhä ratkaisuja, jotka johtavat energian kulutuksen lisääntymiseen ja joista on hidasta siirtyä vähähiilisiin ratkaisuihin”. Seppälän lausumaa on kuitenkin laajennettava: ilmastonmuutoksen lisäksi kuntien toimenpitein vähennetään jatkuvasti luonnon monimuotoisuutta ja edistetään muitakin globaaliin ympäristömuutoksiin kuuluvia tekijöitä kuin ilmastonmuutosta. Sukupuuttoaalto saattaa täyteen mittaansa paisuessaan osoittautua vielä monin verroin ilmastonmuutostakin pahemmaksi ihmisten elinehtoja heikentäväksi katastrofiksi. Ainakin se on peruuttamaton: kerran tuhottua eliölajia, ravintoverkon solmukohtaa ja aineiden kierrättäjää ja energiavirran uomaa ei koskaan saada takaisin. Tässäkin yhteydessä on syytä muistaa, että Suomi on valtiona sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite koskee luonnollisesti myös kuntia.
On erittäin valitettavaa että Rautjärven kuntastrategiassa luonto mielletään vain ”tuotteistettavaksi” matkailuteollisuuden raaka-aineeksi ja kaavoitettavaksi rakennusmaaksi. Esimerkiksi kelpaa Hiitolanjoki. Sitä tarkastellaan jostain syystä strategiassa lähes yksinomaan kaavoituksen näkökulmasta. Hiitolanjoki on kuitenkin arvokas, suojeluakin vaativa luontokohde ja kulttuuriympäristö. Lisäksi Hiitolanjoki on paikallisesti merkittävä ja vierailijoille tärkeä virkistysalue. Hiitolanjoesta voi pitkällä aikavälillä myös muodostua Rautjärven kunnalle ja paikallisille(kin) yrittäjille taloudellisesti tuottava ja tunnettu kalastus- ja virkistysmatkailukohde. Vaativa tavoite voi toteutua kuitenkin vain, jos siihen panostetaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työtä ja rahaa. Tämän vuoksi ihmetyttää, miksei tähän Hiitolanjoen ulottuvuuteen liittyviä painotuksia ja hankemahdollisuuksia (esim. kalaportaat) ole sisällytetty vuoteen 2012 saakka ulottuvaan strategiaan. Matkailun koordinaattori on sinänsä hyvä tavoite.
Rautjärvellä vanhoja metsiä ja perinnebiotooppia saa hakemalla hakea ja Simpelejärvikin suorastaan huutaa apua. Esimerkkejä loppuun kuljetusta tiestä tiestä on helppo löytää. Silti luonnon köyhtymisen ongelma ja sen asettama kova haaste ei näy millään tavalla kuntastrategialuonnoksessa.
Rautjärven kuntastrategia on lähtökohdiltaan kapean ekonomistinen. Senkin sisällä pyritään yksinomaan aineelliseen kasvuun. On unohdettu, että rajaton kasvu rajallisin resurssein on mahdotonta ja pyrkimys siihen tuhoisaa. Nyt jo näkyy se taloudellisen kasvun viimeinen ranta, jolle se vääjäämättä joutuu pysähtymään. Kulutusjuhlat ovat peruuttamattomasti ohi. Siksi jatkuvaan talouskasvuun perustuva strategia vie mahdollisuuden lähteä suunnittelemaan sellaista tulevaisuutta, jossa nykyisestä aineellisesta elintasosta on pakko huomattavasti tinkiä, mutta tulla silti varsin hyvin ja mukavasti toimeen. Tosiasiat tunnustava kunta joka edes yrittää sopeutua väheneviin voimavaroihin, on vahvoilla. Se selviää parhaiten, joka älyää jarruttaa ajoissa kun muut kiihdyttävät kohti kiviseinää.
Viime aikoina on tuota julkisuuteen käsite ekosysteemipalvelut. Sillä tarkoitetaan kaikkia sitä hyvää, jota ihminen luonnosta ammentaa ja yleensä vielä ilmaiseksi: puhdasta ilmaa ja vettä, uusiutuvia raaka-aineita ja vaikkapa henkisiä voimavaroja. Luonto voi tuottaa näitä palveluita vain jos se on terve ja toimintakykyinen. Nyt se ja sen kyky tuottaa kaikkien ihmisten kipeästi tarvitsemia ekosysteemipalvelujaon vakavasti uhattuna. Pelottava tulevaisuudenkuva on otettava vakavasti ja kaiken toiminnan perustaksi myös kunnissa. Siihen eivät uuden ideaparkit ja massamatkailukohteen millään sovi.
Esitämme, että Rautjärven kuntastrategiatyötä jatketaan niin, että lähtökohtia laajennetaan ottamalla tietoisesti huomioon myös edellä mainitut, luontoon, ympäristönsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kestävän matkailun kehittämiseen liittyvät näkökulmat. Allekirjoittaneissa organisaatioissa on paljon tarvittavaa asiantuntemusta. Kohtuullista korvausta vastaan olemme valmiit sisällyttämään sen myös Rautjärven kuntastrategiaan. Ympäristöjärjestöt ovat lisäksi keskeinen osa nykyistä kansalaisyhteiskuntaa, joka kanavoi ja tuo julki ihmisten mielipiteitä ja vaatimuksia. On vaarallista typistää yhdistystoiminta vain kulttuuri- ja sosiaalipalveluja pakon edessä tuottavaksi "kolmanneksi sektoriksi", joka otettaisiin mukaan kunnan strategiatyöhön.
Simpeleellä 29.7.2009
Etelä-Karjalan lintutieteellinen Hiitolanjokiyhdistys ry Laatokan-Karjalan
yhdistys ry Luonnonystävät ry
Anniina Eerikäinen Mikko Europaeus Rainer Rajakallio
Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja
Reinikaisenkatu 3 A 4 Sorokulmantie 676 Kankaankatu 10
56800 Simpele 59530 Mikkolanniemi 56800 Simpele
040 5306455 050 4689758 050 3006041
anniina.kontiokorpi mikko.europaeus rainer.rajakallio
@gmail.com @gmail.com @pp.inet.fi
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.