Imatralla ilmestyvä Uutisvuoksi tuli pääkirjoituksessaan 3.6.2009 ulos kaapista. Toimittaja kumarsi syvään seutuopistoasiassa pienelle viranhaltijoiden ja luottamushenkilöjohdon vähemmistölle ja pyllisti tuhansille Kärkikuntien kansalaisille. No, jokainen saa tietysti kirjoittaa mitä lystää, mutta kritiikkiä on sitten kestettävä.

Uutisvuoksen pääkirjoitus levitti samaa potaskaa kuin seutuopistoa väkisin käynnistäneet. Kysyn vielä kerran: mihin tässä on niin kiire, että kelvottoman sopimuksen ajamiseksi epätietoisia luottamushenkilöitä juntataan, sidotaan rautaiseen ryhmäkuriin ja kaiken kukkuraksi jopa kiusataan yksittäisiä, hanketta vastustaneita kansalaisia. Tarkempaa tietoa haluavat löytävät sitä täältä blogistani aiemmista kirjoituksista.

Yhteen asiaan Uutisvuoksen pääkirjoituksessa on erikseen pakko puuttua. Siellä sanotaan: ”Monet seudulliset päätökset vaativat luottamusta kuntien ja niiden päättäjien kesken”. Voi pyhä Savu! Kyllähän johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt helposti löytävät toisensa ja voivat ”luottaa”. Kysymys on siitä, voiko kansa luottaa itse vaaleissa valitsemiinsa edustajiin ja heidän pestaamiinsa viranhaltijoihin. Seutuopistofarssin valossa vastaus on painokas EI. Miten kukaan voi enää luottaa sellaiseen henkilöön joka tietoisesti vaikkapa tuhoaa opistopalvelut maaseudun naisilta. Ai, että pelottelua? Menkää hyvät ystävät katsomaan vaikka Outokummun Sanomien pääkirjoitus 5.5.2008 (tiedosta kiitos Iiro Paajaselle), niin ehkä tajuatte, mihin Kärkikunnissakin ollaan menossa.

Mikä on Uutisvuoksen rooli? Miksi ”Suur-Imatran paikallislehti” lähtee avoimesti rummuttamaan ala-arvoiseen sopimukseen perustuvaa seutuopistoa lehden linjaa luovassa pääkirjoituksessa? Seutuyhteistyö on hieno asia, mutta reuna-alueiden palvelujen romuttaminen, keskeisen työntekijäryhmän eli tuntiopettajien elämänehtojen murskaaminen ja yhden kunnan diktatuuri ei ole yhteistyötä. Se on sydämetöntä sanelupolitiikkaa.

Hyvät Rautjärven keskustalaiset. Teidän eurovaaliteemanne oli Urhous. Miettikääpä mitä Urkki olisi todennut tästä seutuopistosta. Luulenpa, että sen puuhanainen olisi saanut kiperän Myllykirjeen, joka olisi alkanut legendaarisilla sanoilla ”Saatanan tunarit!”

Rainer Rajakallio