Näin Kärkikuntien seutuopsiton voisi toimia:

Jokaisessa muussa kunnassa kuin Imatralla (opiston pääkonttori) on opiston sivutoimipiste ja siellä ainakin 60% työajastaan opistoasioihin käyttävä toimistohenkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluisi:

-Työpaikan sijaintikuntaa koskevan opetusohjelman kokoaminen ja esittely sivistyslautakunnalle

-Tuntiopettajien rekrytointi

-Toimistotyön hoitaminen

-Toiminta eri sidosryhmien yhteyshenkilönä vapaan sivistystyön opetukseen liittyvissä asioissa.

Hän siis valmistelee kunnalliselle sivistyslautakunnalle asiat, joka tekee päätöksen opetusohjelmasta. Opetusohjelmassa yksilöidään (4§) järjestettävien kurssien aiheet, kurssien opettajat, jos he ovat tuntiopettajia, sekä opetuksen tuntimäärä kursseittain. Miten muuten voisi ollakaan? Ajatus että lautakunta päättää vain tilattavista tuntimääristä on täysin järjetön. Aivan sama jos minä tilaisin kaupasta 5 kiloa päivittäistavaroita (seutuopisto-opetusta), ja haluaisin perunoita, makkaraa ja 5 purkkia gluteenitonta keppanaa (kurssien aiheet), mutta en saisi sitä sanoa. Minulle toimitettaisiinkin paketti vessapaperia, lakritsia ja ranskanleipää, joita en edes voi syödä!.

Toimistohenkilö ja oman lautakunnan päätösvalta takaa monta asiaa. Se turvaa osaltaan tuntiopettajien aseman, koska paikallisesti tunnetaan osaavat henkilöt, oppilaiden mielipide heistä ja toisaalta henkilöt, joita voisi pyytää luomaan uutta ja tulla opettajiksi uusille, oppilaiden tms. esittämille kursseille. Oppilaat voivat ilmoittautua tutulle henkilölle ja muuten olla häneen yhteydessä yms. yms.: myös ”oppilashuolto” pelaa. Lisäksi oma henkilö turvaa varsinaisen toiminnan (ovet ovat auki, välineet kunnossa jne). On aivan käsittämätöntä yrittää romuttaa omien kanslistien järjestelmä, ja esittää tilalle jonkin kummallisen ”yhdyshenkilön” valitsemista.

Tuntiopettajien aseman turvaamiseksi tarvitaan tosin muutakin. Jos aiotaan keksiä heille joitain uusia kelpoisuusvaatimuksia, jotka poikkeavat säädöksissä ja työehtosopimuksissa sanotusta tai lisäävät niihin jotakin, keskustelu on käytävä ja päätökset tehtävä ENNEN seutuopiston hyväksymistä. Valmistelussa ja päätöksenteossa on nimenomaan tuntiopettajien oltava hyvin edustettuna. Mikään ”kuuleminen” ei riitä. Muuten tehdään benjihyppy ilman köyttä.

Asiakasmaksujen osalta 4§ neljännessä momentissa on ehdotettu systeemiä jolla maksut pysyvät aisoissa. Jo lakikin vaatii, että maksut ovat ”kohtuullisia”. Keskeistä siinä on se, että lähtötaso on mahdollisimman matala. Jos indeksiehto koetaan liian jäykäksi ( ei se ole liian jäykkä esim. vuokrasopimusten osana turvaamassa vuokralaisia ahneiden vuokranantajien mielivallalta), tietysti voi pitkin hampain olettaa, että demokraattisesti valittu johtokunta ei voi mennä tekemään ihan mitä tahansa, koska tietävät että kansa kostaa taatusti seuraavissa vaaleissa ja esim. maksulakoilla. Tietyille ryhmille annettavat alennukset ovat todella hankala ja lopulta epädemokraattinen tapa alentaa kurssimaksuja. Kuka voi järkevästi päättää, ketkä ovat huojennusta tarvitsevia vähävaraisia.

Todennäköisimmin järjestelmästä tulee riittävän oikeudenmukainen ja kansanvaltainen, jos hyväksytään em. lisäksi sopimusehdotuksessa käytetty seutuopiston johtokuntamalli, jota on sovellettu mm. Puulan opistossa. Siellä on kaikilla kunnilla kunnon edustus ja päätäntävaltaa. Aiemmin esitetty malli ei edes voinut olla millään lailla oikeudenmukainen ja kansanvaltainen. Jos lautakunnassa on 9 jäsentä, se samalla ajaa neuvottelukunnan asian. Neuvottelukunnalle kaavaillut tehtävät pitääkin sisällyttää johtokunnan tehtäviin. Se irrallinen neuvottelukunta oli kyllä vertaansa vailla oleva vitsi osana täysin epädemokraattista hallintomallia. Vapaamuotoinen keskustelukerho, mieluummin verkosto olisi kyllä tarpeellinen, mutta ei tietenkään viikunanlehtenä -luomassa kansanvallan illuusiota todella hirmuvaltaiseen hallintomalliin ja peittämässä sen epäkohtia.

Jos nuo neljä asiaa täyttyvät, voivat varmaan kaikki aiempaa seutuopistosuunnitelmaa vastustaneet sitä harkita. Kannattaa kuitenkin huomata, että jos yksikin osa em. kokonaisuudesta jää puuttumaan tai on kelvottomasti muotoiltu, se kaataa koko rakennelman. Kyse on kokonaisuudesta.

RR